Kehittämisrintamalla tapahtuu!
Hankkeet kulkevat omia latujaan ja alkavat sekä päättyvät aikanaan. Hankkeilla voidaan laittaa uusia asioita alulle, mutta niiden varaan ei voi pysyviä toimia rakentaa. Tämän vuoksi on kunnassa nyt tarjolla koko ajan tukea erilaisten kehittämisen ajatusten eteenpäin viemiseen. Heinismatkailu on paitsi matkailun, myös koko kunnan kehittämisen työkalu jatkossakin. Kannattaa ottaa tämä sivusto ja sen Facebook seurantaan, jos kehittäminen kiinnostaa!
Hankkeiden väliaikaisrahoitusta
Niin yrityksille kuin yhdistyksillekin on mukavasti ELY:n ja Joensuun seudun Leader ry:n rahoituksia tarjolla varsinaisiin toimenpiteisiin, ja kunta voi tukea hankkeiden hakemista ja tarjota niiden toteuttamiseen väliaikaisrahoitusta (max 7000 eur osuudella), jos ei hankkeen hakeminen muuten ole realistista, ja sille peruste on olemassa.
Useammalla kylällä on nyt aktivoiduttu jo oman kylän infrahankkeisiin: Vihtarissa on juuri valmistunut uusi kylälaavu, Kermassa hankesuunnitelma on loppusuoralla ja Kypärä-Viitalahden hanketta suunnitellaan. Hankkeiden tuloksena palvelut paranevat paitsi kyläläisille itselleen, myös mahdollisesti siellä vierailevillekin.
Pienhankemahdollisuus yhdistyksille
Yhdistyksille on nyt tarjolla Leader- rahoitusta uuden tyyppisellä pienhankkeella. Siinä budjetti voi olla 1000-8000 euroa, eikä kuittirumbaa tarvita. Hankesuunnitteluvaiheessa tehdään budjetti (tarjousten pohjalta) ja toimenpiteet kirjoitetaan toteutettaviksi osioiksi. Maksatukseen riittää suunnitelman mukainen raportti toteutuksesta. Eli rahat saa, kun osio on suunnitelman mukaisesti toteutettu. Investoinneissa tuki on 75% ja kehittämisessä 90%. Omarahoitus voi olla kokonaan talkootyötä. Talkootyön arvo henkilötyössä on 20eur/h ja konetyössä 60 eur/h.
Mikäli jokin idea on oman kylän tai yhdistyksen palvelujen kehittämiseen tai vaikka jonkin rakenteen korjaamiseen, niin tulen mielelläni auttamaan hakemuksen teossa.
Lisätietoja hankerahoituksesta ja kriteereistä Täällä
Aikataulujen suunnittelussa apuna vuosikello
Olemme yhteistyön suunnittelun tukemiseksi ottaneet käyttöön vuosikello- työkalun, josta näkee yhdellä silmäyksellä tällä hetkellä tiedossa olevat tapahtumat, koulutukset, tukipalvelut ja yhteistoimintaa tukevat tilaisuudet. Tässä teille esittelyssä jo luonnos. Tämä tulee jatkossa heinismatkailu -sivuston pääsivulle näkyviin. Kaikki kuntaan ilmoitetut tapahtumat, yhteiset kokoontumiset ja muutakin Heinäveden kehittämiseen liittyvää tulemme julkaisemaan tähän tapaan jatkossa. Muistakaahan ilmoitella oman kulmakunnan tilaisuudet ajoissa!
Kehittäminen kyselyjen pohjalta
Kesän aikana tehtyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella tärkeimmät kehittämisen näkökulmat liittyvät myös väitöskirjatyöni tutkimustuloksiin, ja niihin on syytä suhtautua asiaan kuuluvalla vakavuudella. Avaan tätä matkailun näkökulmasta seuraavassa hieman, sillä olisi tärkeää, että kaikki ymmärtävät lähtökohdat ja mahdollisuudet samalla tavalla tässä yhteydessä.
Mitä tarkoitetaan sanalla 'Matkailija'
Matkailun kehittäminen sai tutkimuksessa hyvin ristiriitaisia kommentteja, joten ehkä hyvä hieman täsmentää mitä matkailulla ja matkailijoilla tarkoitetaan ja mitä palvelujen kehittämistä matkailuliiketoimintaan liittyy. Kyselyjen perusteella vahva toive on, että saadaan uusia asukkaita, nimenomaan lapsiperheistä. Käsi sydämellä, kuka voi sanoa, että olisi valmis perheensä viemään täysin tuntemattomaan paikkaan ja lapset uuteen kouluun, jos ei ole varmuutta asunnosta tai työpaikasta kuin määräaikaiselle pätkälle? Aika harva. Työpaikoissa on tänä päivänä vähän vakituisia tehtäviä, vielä vähemmän sellaisia ilman muutaman kuukauden koeaikaa. Ja asunnon ostaminen ennen koeajan päättymistä muuttotappioalueelta ei ehkä ole kenenkään ensisijaisena haaveena, ainakaan se ei ole taloudellisesti kovin järkevää. Vahva näkemykseni on, että kehittämisen lähtökohtana olisi saada lisää IHASTUJIA Heinävedelle. He voivat olla mistä tahansa alla olevasta ryhmästä. Heinäveteen on helppo ihastua, joten ehkäpä he päättävät palata, jos osaamme nostaa asumisen, työn ja yrittämisen mahdollisuudet näkyville paremmin.
Matkailijoita ovat esimerkiksi seuraavat:
- Kaikki vakituisen kotikunnan ulkopuolella työssäkäyvät ihmiset, eli vaikkapa naapurikunnasta Heinävedelle töihin tulevat ja reissutyöläiset sekä etätyöläiset
- Kaikki vapaa-ajan asukkaat
- Vapaa-aikanaan kotikunnan ulkopuolella retkeilevät, metsästävät, kalastavat, autoilevat, marjastavat, harrastusten ja urheilun perässä liikkuvat, veneilevät ja muuten kotikunnastaan muualle liikkuvat ihmiset
- Lomallaan jollekin paikkakunnalle tapahtumien, elämysten tai oleskelun (esim. vuokramökit) vuoksi matkustavat kotimaiset ja ulkomaiset vierailijat
- Perhesiteiden vuoksi kotipaikkakunnan ja muiden paikkakuntien välillä liikkuvat ihmiset
Matkailijan tarvitsemat palvelut?
Kaikista edelläkuvatuista ryhmistä on erotettavissa ihmisryhmiä mieltymysten mukaan: Osa pitää luonnossa kulkemisesta ilman mitään palvelutarvetta, osa taas haluaa minuuttiaikataulun, jonka mukaan varattu lomaviikko vietetään. Osa viihtyy rannalla vekkareissa, osa juhlamekossaan korkeatasoisessa konsertissa. Osa pakkaa mukaan vain passin ja hammasharjan, osa kuskaa mukanaan varusteet selviytyäkseen yksin metsässä. Selvää on, etteivät samat palvelut, tapahtumat tai aktiviteetit käy kaikille näille ryhmille.
Jotta vieras viihtyy pidempäänkin, mitä paikallisten tulisi voida tarjota?
- Ruokaa ja päivittäistavaroita. Ostoksia lähikaupasta, vaihtelua ruokailuun ravintolasta, mieltymysten mukaan.
- Puhdas ja siisti paikka nukkumiseen. Olkoon se teltta metsässä, matkailuauto, mökki tai vaikka talo vuokralla
- Tukiverkosto. Jos jotain sattuu, on apu löydyttävä läheltä. Huoltamo autolle, polttoainetta tankkiin, sähköä autoon, kännykkään tai fillariin, taksi tai muu kulkupeli, terveydenhoito
- Tekemistä ja apua tekemiseen. Mökkiläiselle kukat ja rakennustarvikkeet, varaverkkarit ja polttimot lamppuun, korjaukseen sähkömies, putkimies, remppamies ym.
- Harrasteita, kulttuuria, kivoja tapahtumia
- Ulkomaanelävät ovat valmiit maksamaan ja kaipaavat ‘vierihoitoa’. Huolella mietittyjä palvelukokonaisuuksia heille vieraassa ympäristössä, ehkä jopa jonkun paikallisen kotona.
- Tietoa paikkakunnan työmahdollisuuksista, asunnoista ja tonteista, kouluista, peruspalveluista, jotta voi alkaa suunnitella palaamista ja viipymistä pidempään
- Iloista ja palvelualtista asennetta, hyvää tunnelmaa ja turvallisuuden tunnetta
Keskustelun avaus
Kyselyissä ja haastatteluissa keskiöön nousi yhteistoiminnan ja osallisuuden parantaminen kaikessa kehittämisessä. Tarpeet ja tarpeelliset toimenpiteet tunnistettiin varsin hyvin. Suuri haaste onkin nyt yhdessä lähteä uudella ja avoimella tavalla pohtimaan eri toimijoiden roolijakoa. Kuinka voitaisiin kunnan ja yritysten sekä yhdistysten vuoropuhelua lisätä? Kuinka voidaan löytää yhteistoiminnalle pysyviä malleja? Hankkeilla voidaan toimintaa käynnistää, mutta niitä olisi tuettava pysyviksi ja kasvaviksi, jotta hyötyä voidaan nähdä myös pidemmällä tähtäimellä. Pitkän tähtäimen suunnittelu alkaa nyt, ja tässä haastankin kaikki toimijat mukaan, yhteisen suunnittelupöydän ääreen. Alla olevaan Kuka tekee ja miten- laatikkoon olisi saatava vastaukset vihreän laatikon tehtäviin.
Top 8 - Mitä pitäisi tehdä?
Näin vastattiin:
- Yhteistyön ja positiivisuuden lisääminen kautta linjan
- Lapsiperheille tekemistä (leikkipaikat, uimapaikat, tapahtumat)
- Tapahtumia ja tekemistä ympäri vuoden (kaikenikäisille, eri teemoilla)
- Vesistöjen rooli enemmän esille (kosket, kanavat, kalastus, melonta)
- Houkuttimena (asukkaat, matkailijat) luontopohjaiset aktiviteetit, rauhallisuus
- Ympäristön viihtyisyydestä ja siisteydestä huolehtiminen (puhtaus!)
- Etätyömahdollisuuksien parantaminen
- Olevien työpaikkojen ja asumismahdollisuuksien markkinoinnin tehostaminen
Top 8 - Kuka tekee ja miten?
Näin vastattiin:
- ‘Yhteistyön kulttuuri puuttuu’
- ‘Ei ole pitkäjänteistä kehittäminen’
- ‘Kunnan vastuulla kehittäminen’
- ‘Ei ole tekijöitä kylissä’
- ‘Ikääntynyttä väkeä, ei enää kykene talkoisiin’
- ‘Yrittäjiltä puuttuu rohkeutta investoida’
- ‘Ei kannata yritys kuin kesällä’
- ‘Kunnan rahat käytettävä paikallispalvelujen parantamiseen’
- ‘Ei enää hankkeita’
- ‘Ei teollisuutta’
- ‘Ei tuulivoimaa’
- ‘Ei matkailukehittämistä’