Sananen taustaksi
Tämänhetkisen kehittämisasiantuntija – tittelini alle mahtuu paljon muutakin kuin matkailua, mutta seuraavassa nyt pieni katsaus ja ajatuksia tulevaan tältä sektorilta. Lopussa myös varsin paljon puhuvat kyselytulokset Kallaves’j messuilta. Monien asioiden yhteisvaikutuksesta tänä päivänä tilanne on se, että maaseudulla on valtava, mutta vielä hyvin piilotettu vetovoima. Meidän kyliimme olisi tulossa sankoin joukoin ihmisiä tutustumaan ja tapahtumiin osallistumaan, ehkäpä jopa asumaan, jos vain heidät tänne kutsumme.
Teen parhaillaan väitöskirjaa aiheesta ’Digityökalujen käyttö muuttuvien maaseutuverkostojen kehittämisessä’ ja valmisteilla on kolmas tähän työhön liittyvä tutkimusartikkeli. Julkaisu käsittelee matkailukehittämistä kyläympäristössä, ja sitä tarkastellaan uudistavan matkailun ja systemaattisen kehittämisen näkövinkkelistä. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaa? Yritän seuraavassa vähän avata monimutkaisia termejä ihan arjen tasolla ymmärrettäviksi. Toivon teiltä palautetta, jotta onnistuinko?
Mikä vastuullinen, kestävä ja uudistava?
Paljon on puhuttu viime vuosina kestävästä matkailusta ja vastuullisuudesta liiketoiminnassa. Uutena terminä on nyt tekemässä vahvaa tuloa Uudistava matkailu. Näissä kaikissa on mukana samoja, tavalliselle pienyrittäjälle ja yhdistystoimijalle, paikallisille ihmisille tuttuja asioita. Kuitenkin monet aivan arkiset käytännöt on täytynyt kansainvälisen ymmärrettävyyden nimissä piilottaa mitä erikoisempien termien taakse. Valitettavasti myös viherpesua harrastavat yritykset suitsuttavat omaa tekemistään näillä termeillä ilman todellisia tekoja siellä taustalla, ja tämä saa monet meistä epäilemään kaikkea vastuullista kehittämistä samanlaiseksi sumutukseksi. Mistä siis tarkkaan ottaen vastuullisessa ja varsinkin uudistavassa matkailussa puhutaan ja miksi siihen kannattaisi ajatusta hieman uhrata?
Kehittämisellä parempaa bisnestä
Kaiken yrityskehittämisen päämotiivi on tuottaa taloudellista lisäarvoa yritykselle ja tuloa yrittäjälle. Vastuullisessa ja uudistavassa kehittämisessä tätä ei tehdä paikallisyhteisön hyvinvoinnin kustannuksella eikä niin, että ympäristöä tuhotaan. Kestävässä, vastuullisessa ja uudistavassa kehittämisessä tärkeää on, että huomioidaan tasapuolisesti taloudellisesti kannattavan toiminnan kehittäminen, yhteisön hyvinvoinnin vahvistaminen, kulttuuriperinteen säilyttäminen ja ympäristöstä huolehtiminen. Tärkeää ei myöskään ole tuottaa palveluja pelkästään vieraita ajatellen, vaan enemmänkin keskittyä sellaisten asioiden kehittämiseen, jotka rikastuttavat ja vahvistavat paikallista asututusta ja liiketoimintaa. Uudistavassa matkailussa paikalliset ihmiset, yhdistykset ja yritykset ovat isäntiä, eivät palvelijoita. Paikalliset ihmiset halutessaan kutsuvat matkailijoita vierailulle tutustumaan yrityksiin, paikalliseen elämään ja osaksi tavallista yhteisön toimintaa, vaikkapa mukaan kyläjuhlaan, vieraslajitalkoisiin, sieniretkelle tai avantouintiporukan tapaamiseen. Isäntäyhteisö määrittelee mitä on halukas vieraille esittelemään, ja paljonko tämä oikeus tutustumiseen heille maksaa. Vieras siis maksaa oikeudestaan osallistua meille ihan arkipäiväiseen toimintaan ja tukee toiminnallaan paikallisen elämän kehittämistä.
Monesti olen toiminut yrityksille erilaisissa tuotekehityksen ja markkinoinnin kehittämistehtävissä. Tänä päivänä sekä tutkimusten, että messuilla tekemämme kyselyjen perusteella on suuri, ja edelleen vahvasti kasvava kysyntä kaikenlaisille kylien tarjoamille elämyksille. Oli kyse sitten vaikkapa vain osallistumisesta kivien keräämiseen pellolta tai piirakoiden paistoon yhdessä emäntien kanssa. Nämä voivat naurattaa, mutta oikein tuotteistettuna ja markkinoituna voisi arkisetkin asiat saada matkailijoiden avulla tuottamaan. Yleisimmin yrittäjät ja varsinkin yhdistysväki ovat huolissaan valtavasta työmäärästä pieneen tuloon nähden. Aletaan pohtia ongelmia mahdollisuuksien sijaan: Ei ole tarpeeksi tekijöitä. Ei kukaan kuitenkaan tule, jos tehdään tapahtuma, työ menee hukkaan. Tässä astuu kuvaan markkinointi ja tuotteistaminen. Jos mietitään niin, että määritellään ensin ihmiset, jotka kutsutaan, sitten mitä heille halutaan myydä, ja sen jälkeen pohditaan kuka myynnin toteuttaa, jää paikallisille enemmän vapautta olla ’isäntä talossa’.
Laadusta kannattaa viestiä
Erilaiset sertifikaatit ovat tulleet avuksi oman toiminnan luonteesta viestimiseen. Pienyritykset usein jättävät nämä huomiotta. Ajatellaan, ettei jostain sertifikaatista ole muuta kuin kuluja, eikä ketään kiinnosta. Nyt kuitenkin esimerkiksi rahoittajat ovat alkaneet kiinnittää huomiota vastuullisesta toiminnasta kertoviin sertifikaatteihin, ja rahahana voi pysyä kiinni, jollei sellaista ole. Kansainväliset asiakkaat ja suuremmista kaupungeista tulevat matkailijat valitsevat pääsääntöisesti jo sellaiset kohteet, joissa ainakin kotisivuilla viestitään vastuullisuusteoista. Suomessa Visit Finland tarjoaa STF – ohjelmaa, jossa yritys voi saada tunnuksen kestävästä toiminnastaan. Tunnuksen saaminen edellyttää seitsenportaisen, maksuttoman polun läpikäymisen. Asiaan perehtymätön voi tässäkin uupua jo termien lukemiseen.
Pyytäkää apua, tulen kertomaan ihan vaikka savoksi, jotta mitä tämä Business Finlandin sivuilta löytyvän kuvan kokonaisuus tarkoittaa:
Edullisimmillaan matkailualan pienyrittäjä voi hakea STF- yhteensopivaa sertifiointia noin 150 euron hintaan. (Good Travel Seal). Tätä varten joutuu viettämään tovin tietokoneen tai ruutupaperin äärellä ja pohtimaan omia käytäntöjä, tekemään konkreettisen suunnitelman oman toiminnan kehittämiseksi. Arkikielellä tämä tarkoittaa esimerkiksi energian ja vedenkulutuksen sekä jätteen määrän seurantaa (eli miten voidaan vielä jostain pihistää), henkilökunnan hyvinvoinnin tukemista (joskus on lupa pitää vähän hauskaakin), asiakkaille tarjottavia kestäviä vaihtoehtoja kertakäyttöisten tuotteiden tilalle (vaikkapa alkaen siitä, että kertakäyttökupit ja lusikat pois) jne. Kyse on yleensä sellaisista asioista, joita meillä on totuttu tekemään jo vanhastaan: kangaskassi muovikassin sijaan, korjataan vanha tuoli ennekuin ostetaan uusi, hankitaan vaikkapa sisustustuotteita kirppareilta, kerätään kasveille kasteluvesi katolta, keitetään mehut omista marjoista ja tehdään ruokaa itse, kompostoidaan ja tuunataan. Mikäli tarvitsette tähän työhön tukea, tulen mielelläni käymään ja voidaan yhdessä miettiä keinoja etenemiseen. Lisätietoa erilaisista matkailun sertifikaateista os. https://www.visitfinland.fi/liiketoiminnan-kehittaminen/vastuullinen-matkailu/sertifioinnit–ohjelmat
Good Travel Seal - kriteeristö
Ohessa kootusti GTS – sertifikaatin vaatimukset (Chat gpt:llä) suomeksi käännettynä. Sertifiointi tehdään täyttämällä lomake ja lähettämällä se arvioitavaksi. Arvioijat kiinnittävät huomiota siihen, kuinka paljon seuraavista kriteereistä yritys täyttää:
Lisäoppia maailmalta, mahdollisuudet lähellä
Olen mukana kansainvälisessä CE4RT – hankkeessa, johon osallistuu viidestä eri EU-maasta 80 pienyritystä (Suomesta 17). Oppilaitosten ja matkailun huippukonsulttien kanssa ryhmä miettii yhdessä mitä Uudistava matkailu käytännön tasolla voisikaan olla ja kuinka sitä omassa yrityksessä voisi tuloksellisimmin hyödyntää. Kävin vastikään Islannissa tutustumassa sikäläisiin ’mallikohteisiin’, ja hyvillä mielin voin sanoa, että meillä on täällä hyvät, ellei paremmat edellytykset menestymiselle. Suomessa asiakaspalveluasenne ja -taito on parempi, meillä on erityisryhmien huomioiminen lähes ’itsestään selvällä’ tasolla. Meillä on totuttu tekemään yhdessä, yhteisten asioiden hyväksi talkootyötä ja meillä on erittäin puhdas, rikas ja monipuolinen luonto ja kulttuuriympäristö vastuullisen, uudistavan matkailun pohjaksi.
Lisätietoa suomeksi hankkeesta täällä ja projektikuvaus englanniksi täällä.
Mistä siis vielä kiikastaa?
On totta, että meillä maaseudulla alkaa monia yrittäjiä ikä jo painaa. Emme ole tässä asiassa ainoat, sillä sama huoli on oikeastaan koko Euroopassa. Nuori, kaupungissa syntynyt ja kasvanut sukupolvi on viime vuosina alkanut yhä äänekkäämmin ilmaista haluaan muuttaa pienille paikkakunnille, luonnon keskelle. Luontoon suuntautuva vapaa-ajan toiminta on lisääntynyt merkittävästi ja kasvaa edelleen vahvasti. Nyt olisi hyvä tilaisuus tuoda Heinäveden erinomaiset mahdollisuudet tälle tarvitsijaryhmälle paremmin tietoon. Nykyteknologia mahdollistaa monille työskentelyn paikasta riippumatta, ja monipaikkaisuus tarkoittaa nykyään jo paljon muutakin kuin kausiasukkaita. Digitalisaatio on tuonut hyvät mahdollisuudet erilaisten apuvälineiden myötä toteuttaa asiakaslähtöistä markkinointia varsin pienillä kustannuksilla.
Yleisimmät esteenä olevat syyt kuuluvat: ’Ei ole aikaa eikä kykyä oppia uutta’. ’Ei ne paikalliset kuitenkaan osta, vaikka kehittäisi’. Voisiko laajemmalla yhteistyöllä saada markkinointia sellaisten käsiin enemmän, joilla on osaamista jo valmiina? Pitäisikö asiakkaita houkutella myös oman kunnan ulkopuolelta? Kuinka tätä tehokkaasti tehtäisiin? Tätä keskustelua olisi nyt hyvä lisätä.
Powered By EmbedPress